Liigan joulutodistukset: Syksyn suurin yllättäjä tekee hyvää koko sarjalle - "Käsi ylös, odottiko joku jotain?"

Tappara

Sarjasijoitus: 2.
Arvosana: 9.

Arvio: Jos joukkue on sarjataulukossa kakkosena, voiko sille antaa syyskaudesta muuta arvosanaa kuin täyden kympin? Tapparan kohdalla arvosanan tohtii pudottaa ysiin. Kirvesrintojen kauden ensimmäistä tappiota saatiin odottaa kauden alusta aina 11. kierrokselle saakka, mutta sen jälkeen meno on ollut yskähtelevämpää.

Pisteputki venyi peräti 16 peliin, mutta 20 ottelun kuntopuntarissa kestomenestyjä on 34 pisteellä vasta viides. Kymmenen ottelun otannalla pisteitä on ainoastaan 16 ja sijoitus kahdeksas. Pelillisestikin Jukka Rautakorven ryhmä oli paremmassa tikissä syys-lokakuussa kuin marras-joulukuussa. Juuri tämä pudottaa arvosanaa.

Paremminkin olisi siis voinut mennä, mutta eipä Tapparalla silti ole syytä tyrkätä päätä pensaaseen. Kuuden finaalisarjan putki katkesi viime keväänä, mutta paluu loppuotteluihin tällä kaudella ei ole millään muotoa poissuljettu mahdollisuus.

Alkukauden raikkauden löytämistä pelaamiseen se silti vaatii. Syksyn pimetessä touhu meni ajoittain hieman tunkkaiseksi. Pelaajamateriaalista löytyy silti laatua vaikka muille jakaa ja organisaatio kykenee reagointiin myös pelaajamarkkinoilla.

Mielenkiintoinen kysymys on se, millä tavalla Tapparan arjessa näkyy toimitusjohtaja Mikko Leinosen eläköityminen vuodenvaihteessa. Leinonen on pitänyt seuran taloudelliset ja urheilulliset langat käsissään vuosina 1993-96 sekä uudelleen 1999-2019.

JYP

Sarjasijoitus: 3.
Arvosana: 9.

Arvio: Syyskaudella eniten liigamaaleja (114) tehnyt JYP on reteästi yli 200 maalin vauhdissa. Tällä vuosikymmenellä siihen pystyneet vain Kärpät 2019 ja Pelicans 2012. Muodonmuutos joukkueen pelaamisessa sekavaan viime kauteen on valtava. Tuskainen tuhertaminen on vaihtunut viihdyttävään maali-iloitteluun.

Ensimmäistä kauttaan hurrikaanipaitoja luotsaava päävalmentaja Pekka Tirkkonen ei vaikuta ulospäin maailman kovimmalta auktoriteetilta, mutta vaatimustaso Tirkkosen joukkueissa tiedetään kovaksi. Nyt JYPissä ei enää oiota.

Tirkkosen keväällä käsiinsä saama runko oli jo lähtökohtaisesti laadukkaampi kuin viime kauden 10. sija osoitti ja sitä on vahvistettu järkevillä täsmähankinnoilla kauden mittaan. Ennen kauden alkua ainoa profiilihankinta oli Pelicansista saapunut Miska Siikonen, mutta sitten alkoi tapahtua.

Ensin hurrikaanipaitaan sonnustautui Petrus Palmu, sitten Julius Honka ja lopulta myös Antti Kalapudas.

Tirkkonen, urheilujohtaja Mikko Viitanen sekä toimitusjohtaja Risto Korpela aloittivat kaikki toimissaan vasta viime keväänä, mutta ovat palauttaneet JYPin uskottavuuden puolessa vuodessa niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Hurrikaaniryhmä pelasi vähintään välierissä seitsemän kertaa vuosien 2009-17 aikana. Kevään 2017 pronssin jälkeen joukkue ei ole pudotuspelisarjaa voittanut. Syyskauden perusteella JYPillä on nyt erinomaiset eväät palata mitalipeleihin. Siikosen johtama tehoketju, jossa laidoilla hyökkäävät Palmu ja Julius Nättinen, johtaa joukkoja tuloksenteossa, vanhat konnat Jani Tuppurainen, Jarkko Immonen ja J-P Hytönen komppaavat jämäkästi.

JYPin talouslukemat näyttävät edelleen melko huolestuttavilta, mutta toisaalta kiekko-organisaation omistajayhtiöt ovat melko vakavaraisia.

Kärpät

Sarjasijoitus: 1.
Arvosana: 10.

Arvio: Parhaimmillaan tai pahimmillaan Kärpät hurjasteli sarjataulukossa yli kymmenen pisteen karkumatkalla. Kun liiga rauhoittui joulun viettoon, on oululaisten ero Tapparaan kahdeksan pistettä.

Toki pelaajamateriaali pursuaa laatua ja Kärpillä on rahaa kasata rivistö, josta moni liigaseura voi ainoastaan uneksia. Mutta eihän sitä sovi organisaatiolle viaksi lukea, jos se on hoitanut tausta-asiansa viimeisen päälle.

31 ottelustaan Kärpät on voittanut 25. Se kertoo omaa kieltään siitä, että tappiot ovat lähinnä yksittäisia työtapaturmia. Kun joukkue voi jo nyt piirtää kalenteriinsa, että se aloittaa kevään puolivälierät kotiottelulla, ei parhaita syttyjä peliin ihan jokaiselle illalle löydy.

Kun löytyy, Kärpät on kotimaan jäillä voittamaton. Syksyn spekulaatioiden aihe onkin ollut lähinnä se, pystyykö mikään joukkue haastamaan pikkupetoja paras seitsemästä -pudotuspelisarjassa? No, runkosarja on runkosarja ja pudotuspelit ovat pudotuspelejä, mutta todetaan nyt kuitenkin se, että Tappara on kauden keskinäisissä niskan päällä voitoin 2-0 ja HIFK 2-1.

Maalin tekeminen Kärppiä vastaan on ollut koko syksyn äärimmäisen vaikeaa, joukkue päästi 31 ottelussa vain 47 kiekkoa omiin. Vastaavasti se iski itse 97 osumaa, joten tulivoimaa löytyy. Lisäksi sitä luulisi olevan vielä jemmassa runsain mitoin, kun ylivoima jauhoi vain reilun 18 prosentin teholla. Alivoima sen sijaan oli täyttä timanttia, yli 92-prosenttista.

Ilves

Sarjasijoitus: 4.
Arvosana: 10.

Arvio: Ilvekseen ladattiin ennen kauden alkua top 4 -odotuksia, mutta olivatko ne sittenkin ylimitoitettuja? Alkuun näytti, että olivat. Karri Kiven johdolla joukkue voitti seitsemästä ottelusta vain yhden ja Kivi sai potkut. Potkuihin liittyi tiettävästi muitakin asioita kuin kehno tulos, mutta joka tapauksessa niiden jälkeen kaikki muuttui kuin taikaiskusta.

Päävastuuseen nostettiin Jouko Myrrä, jonka aikakaudella Ilves on pelannut nyt 24 ottelua. Se on kaapinut niistä häkellyttävät 56 pistettä. 20 ottelun kuntopuntarissa tupsukorvat ovat liigan kovin porukka 50 pisteellä, jopa Kärpät jää kaksi pistettä jälkeen.

Silti Ilveksen kohdalla on palattava vielä Kiveen. Perinneseura oli vuosikausia liigan naurunaihe. Uskottavuuden palautus alkoi, kun Kivi aloitti päävalmentajana kolme ja puoli vuotta sitten. Nuorta ryhmää on kehitetty ja vahvistettu järkevästi ja määrätietoisesti.

Nuoruus voi toki olla jossain kohtaa jonkinlainen ongelma, kun joukkueessa ei ole ainuttakaan 1980-luvulla syntynyttä pelaajaa. Toisaalta mitenkään erityisen kokematon joukkue ei silti ole, moni pelaaja on nuoresta iästään huolimatta tahkonnut liigajäillä jo vuosia.

Pakkikalusto ei ole parhaalla tahdollakaan hyökkäyksen tasoa, mutta hyökkäys onkin sitten liigan ehdotonta eliittiä kuten myös maalivahtikaksikko Lukas Dostal - Ville Kolppanen. Ville Meskasen paluu Pohjois-Amerikasta vahvisti sitä entisestään ja lukuisien loukkaantumisten kanssa pitkin uraansa painiskellut Sami Sandell on huhujen mukaan pukeutumassa vihreään nuttuun tammikuussa.

32-vuotias Sandell toisi mukanaan myös tuulahduksen 1980-luvusta.

KooKoo

Sarjasijoitus: 6.
Arvosana: 10.

Arvio: Käsi ylös, odottiko joku KooKoolta jotain? Kouvola palasi liigakartalle lähes kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen kaudelle 2015-16. Playoff-paikka oli silloin lähempänä kuin kertaakaan sen jälkeen jääden viiden pisteen päähän. Seuraavina vuosina eroa kertyi 11-21 pistettä.

Joulutauolla KooKoo porskuttaa sijalla kuusi ja on kenties koko syksyn kovin yllättäjä. Joukkue kärsi viime kauden jälkeen melkoisia pelaajamenetyksiä, etunenässä pisterohmut Malte Strömwall ja Miikka Pitkänen.

Päävalmentajaksi pestatiin alle 20-vuotiaiden maailmanmestarivalmentaja Jussi Ahokas, jolla ei ollut aiempaa kokemusta miesten ammattilaisjoukkueen luotsaamisesta. Pelaajahankinnatkin olivat enemmän tai vähemmän kysymysmerkkejä.

Ainekset kunnon kymenlaaksolaiselle mahalaskulle olivat siis kasassa, mutta kausi on ollut kaikkea muuta.

Ahokas on onnistunut ja myös valtaosa hankinnoista on osoittaunut onnistuneeksi. Marraskuussa KooKoo näytti hauista syysmarkkinoilla, kun tshekkipakki Libor Sulak päätti suunnata Kouvolaan. Sulak on paukutellut yhdeksään peliin saldon 5+3.

KooKoo ja muut 2010-luvun liigatulokkaat eivät ole juuri tuoneet sarjalle lisäarvoa. Liigan uskottavuuden kannalta toivoisi, että Ahokkaan poppoo pystyisi nyt näyttämään tietä ja kaapimaan suoran puolivälieräpaikan.