Kolumni: Ristiriitaisia ajatuksia EHT:sta - "It's a great day for hockey"
En tiedä mistä johtuu, mutta huomenna sunnuntaina päättyvä Karjala-turnaus on herättänyt tällä(kin) kertaa jotenkin ristiriitaisia tuntemuksia. Ristiriitaisia kahdellakin tavalla. Olen kuitenkin ollut iät ja ajat sitä mieltä, että EHT-turnee on täysin turhanpäiväistä humppaa ja väärin ennen muuta Euroopan kovapalkkaisimpien kiekkoilijoiden työnantajia, siis seuroja, kohtaan.
Pelit kun ovat sinänsä merkityksettömiä ja jääkiekossa loukkaantumisriski on alati läsnä. Ajatelkaapa, jos vaikka Ilves-kapteeni Eemeli Suomi ottaisi pahempaa osumaa leijonapaidassa ja olisi kuukausia sivussa. Hakametsässä ei paljon hurraata huudettaisi.
Mutta. Helsingissä on pelattu nyt kolme Karjala-turnauksen ottelua: Venäjä-Suomi, Ruotsi-Venäjä ja Suomi-Tshekki. Katsojamäärä niissä yhteensä 25 000 silmäparin pinnassa. Siinä on jo 25 000 syytä pelata näitä pelejä. Toisenlaisiakin esimerkkejä EHT:n historiasta toki löytyy, mutta silti.
Toinen, tärkeämpi asia on se, että lauantain kamppailut Ruotsi-Venäjä ja Suomi-Tshekki olivat kelpo jääkiekkoa, ennen muuta viihdyttävää sellaista. Tältäkin osastolta historia tuntee myös niitä toisenlaisia esimerkkejä.
Siis: kansa on löytänyt tiensä halliin suhteellisen sankoin joukoin ja siellä hallissa pelataan ihan hyvää lätkää.
Joten mikäs siinä.
"It's a great day for hockey", lausui Bob "Badger" Johnson ammoin.
"Everyday is a great day for hockey", mukaili Mario Lemieux edesmennyttä valmentajalegendaa myöhemmin.
Uskotaan heitä.
***
Leijonille voi toki piirtää miinuksen Tshekki-ottelun kirvelevän loppuhetkien tasoituksen ohella toisen erän melko runsaista, mutta tuloksettomista ylivoimasessioista. Siinä olisi ollut saumaa lyödä peliä pakettiin. Ne kuvasivat erää muutenkin, se oli kokonaisuutena vaisu.
Ensimmäinen ja kolmas erä olivat Jukka Jalosen suojateilta parempia, mutta lopulta Tshekki nykäisi 3-2 -voiton voittomaalikisassa. Tasaisen ottelun kokonaisuus silti vähintään semi ok.
Leijonista on syytä nostaa esiin avausottelussa Venäjää vastaan kaksi maalia iskenyt Harri Pesonen. Pesonen, Sakari Manninen ja Kaapo Kakko muodostivat viime keväänä leijonien tärkeimmän ketjun. Nyt Kakon paikalla on pelannut Jesse Puljujärvi, joka ei ole ollut huono, mutta ei täysin MM-kaksikon aaltopituudellakaan.
Pesonen sen sijaan saattaa olla tällä hetkellä jopa paras Euroopassa pelaava maalineduspelaaja. Kun Muuramen mufloni ajaa luukulle, tapahtuu lähes poikkeuksetta hyviä asioita oman joukkueen kannalta.
Vaihtoehtoja on kolme.
1. Alkuperäinen laukaus menee maaliin.
2. Pesonen ohjaa kiekon maaliin tai viimeistelee reboundista.
3. Tilanteesta ei synny maalia, mutta Pesonen voittaa kiekon maalin edustalla takaisin omalle joukkueelle.
No joo, ei se sentään ihan joka kerta näin mene, mutta useimmiten.
***
Kuten jo aiemmin totesi, Karjala-turnauksessa on nähty todennäköisesti kymmenkunta ensi keväänä MM-kisoihin matkaavaa leijonaa. Muiden maiden osalta kisapelaajia on huomattavasti vähemmän, jos ollenkaan.
Se on EHT:n luonne. Paras näihin karkeloihin mahdollinen miehistö kasataan kotiturnaukseen. Poikkeuksen muodostaa luonnollisesti vasta viikkoa ennen MM-kisoja pelattava Tshekin turnaus, jossa jalkeilla ovat jo melkein MM-joukkueet.
Tätä taustaa vasten jonkinlainen turnausten kierrättäminen ei olisi välttämättä pöllömpi idea.
Venäjä tuskin suostuu siirtämään joulunaluskarkeloitaan yhtään mihinkään, mutta otaksun, että esimerkiksi suomalainen kiekkoyleisö osaisi arvostaa lähes lopullisilla MM-kisamiehistöillä pelattavaa kotiturnausta.
