Kolumni: Kurinpito linjasi jämäkästi, videotuomarit rumasti kujalla

Kolumni: Kurinpito linjasi jämäkästi, videotuomarit rumasti kujalla

Ilmiö on etenkin näin alkukaudesta jopa kiusallisen tuttu. Jääkiekon SM-liigan kurinpito on täystyöllistetty päähän kohdistuneiden taklausten vuoksi. Kauden ensimmäinen pelikielto napsahti Ville Varakkaalle, kun hän taklasi viime keskiviikon kierroksella JYP-sentteri Anton Stråkan tajunnan rajamaille.

Stråka pelasi tilanteen huolimattomasti ja jäi ihailemaan omaa syöttöään. Taklaus osui kuitenkin päähän, joten nykyisillä sääntötulkinnoilla ulosajo ja pelikielto olivat paikallaan. Varakkaan aiemman kurinpitohistorian vuoksi rangaistusta ankaroitettiin kahdella ottelulla. 1990-luvulla kansa olisi tällaisessa tilanteessa hurrannut ja peli olisi jatkunut. Jokainen voi kotona miettiä, onko se hyvä asia vai ei.

Stråka ei ole pelannut tällin jälkeen ja se on äärimmäisen ikävää. Päävammat eivät myöskään koskaan ole leikin asia. Vallitsee suuri konsensus siitä, että ne pitäisi kerta kaikkiaan kitkeä lajista. Palaan tähän hieman myöhemmin, sillä kurinpidon käsittelyssä on ollut jo tässä vaiheessa kautta useita tapauksia, jotka ovat luonteeltaan kovin erilaisia.

***

NHL-veteraani Jussi Jokinen puolestaan turhautui lauantaina JYPin Julius Nättisen ahnaaseen takakarvaan. Kun Nättinen vohki läpiajoon sännänneeltä Jokiselta kiekon, syöksähti tämä 22-vuotiaan nuorukaisen kimppuun kuin viitapiru. Kädet korkealle ja taklaus suoraan päähän. Tuomio: kahdeksan ottelun pelikielto. Näissä ratkaisuissa voi havaita linjakkuutta. Stråkan kohtalo oli karumpi kuin Nättisen, joka pystyi pelaamaan ottelun loppuun, mutta Jokisen tempaus tekona törkeämpi kuin Varakkaan, jonka taklaus oli niin sanotusti "pelin myötäinen".

Jokiseltakin löytyi kurinpitohistoriaa viime kaudelta, joten tuomio oli mallia 6+2 ottelua. Liiga korosti ennen kauden alkua, että päähän kohdistuneet taklaukset ovat erityishuomion kohteena. Viesti Jokisen tuomiosta kumajaa selkeänä: katsokaa, uskallamme antaa tähtipelaajillekin kunnolla penalttia.

***
Mutta sitten päästään käsiksi peräti eriskummalliseen ratkaisuun. KooKoon Kim Strömberg taklasi lauantain kierroksella takaviistosta, kuolleesta kulmasta suoraan päähän KalPan kultakypärää Aleksi Klemettiä. Klemetti oli tilanteessa kiekoton pelaaja.

Protokolla kurinpidossa on sellainen, että päävideotuomari tutkii tilanteet tallenteilta ja asettaa ne tarvittaessa kurinpitodelegaation käsittelyyn. Päävideotuomareina toimivat Jukka Hakkarainen, Petri Hiilinen, Jyrki Ingman, Juha Pajunen ja Joonas Saha. Heistä Hakkarainen, Ingman ja Pajunen ovat entisiä liigan päätuomareita, Saha puolestaan oli linjatuomari. Hiilisen meriiteistä en tiedä.

Video Strömbergin ja Klemetin tilanteesta löytyy esimerkiksi MTV:n jutusta. Syystä tai toisesta herrat päävideotuomarit olivat sitä mieltä, että tilannetta ei ole syytä asettaa kurinpitodelegaation käsiteltäväksi.
Se on melkoisen käsittämätön linjanveto. Temppu kun on huomattavasti härskimpi kuin Varakkaan kuuden ottelun pelikiellon arvoinen tälli tai Jokisen kahdeksan ottelun pannan törttöily.

Jos Varakkaan ja Jokisen tapaukset olivatkin linjakkaita, ei tämä ole missään linjassa mihinkään. Se ei ole tässä kohdin kurinpitodelegaation vika, vaan päävideotuomareiden, mutta tällaista tilannetta ei silti pitäisi päästä syntymään.

***

Sääntökirja puhuu päähän kohdistuneesta taklauksesta. Pykälää olisi kenties syytä muokata, sillä päähän kohdistettu on eri asia kuin päähän kohdistunut. Ensin mainittu on tahallinen teko, jälkimmäinen lähtökohtaisesti ei.

Jääkiekko on vauhdikas kamppailupeli, se on hieman brutaalikin välillä. Laji on myös vaarallinen ja vaara on osa sen viehätystä. Kun parhaimmillaan yli satakiloiset äijät etenevät kaukalossa lähes 40 kilometrin tuntivauhtia ja kiekot saattavat viuhua sataaviittäkymppiä, niin jokainen ymmärtää, että vaaran elementti on silloin läsnä.

Jääkiekossa voi joskus käydä todella huonosti, vaikka kukaan ei tekisi mitään sääntöjen vastaista. Se on nykyisillä vauhdeilla, voimilla ja varusteilla julma fakta, joka on joko hyväksyttävä tai sitten on muutettava sääntöjä.

Parkuminen taklaajan tai taklattavan vastuusta ei lopulta muuta mitään. Kummallakin toki on vastuunsa, mutta voimakkaimmin kaukalon tapahtumia ohjaavat silti säännöt.

***

Ammattilaissarjassa peliä pelataan aina sääntöjen rajoja venyttäen. Jos jääkiekosta halutaan huomattavasti turvallisempaa, pitää avojään taklaukset kieltää, kenties pitää kieltää taklaaminen kokonaan. Toinen kysymys on, haluavatko suuret yleisömassat katsoa sellaista jääkiekkoa. Haluavatko vauhdikkaaseen ja fyysiseen lajiin mieltyneet pelaajat pelata sellaisilla säännöillä?

Kun kahden viivan syöttö poistettiin säännöistä parisenkymmentä vuotta sitten, se muutti pelin luonnetta ja kasvatti vauhteja. Varakas - Stråka -kohtaamisessa Anton Stråka ottaa hyökkäyssinisellä vastaan pitkän, omalta alueelta lähteneen pystyavauksen. Siis syötön, jota ei olisi kahden viivan syötön kuuluessa sääntöihin kukaan edes yrittänyt.

Moni asiantuntija on sitä mieltä, että kahden viivan syötön palauttaminen saattaisi hillitä vauhteja ja vähentää vaarallisia avojään taklauksia. Siinä voi olla vinha perä. Mutta poistaisiko se vaaralliset taklaukset kokonaan? Ei missään tapauksessa.

***

Niin että mitä? Mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Jos muuttuisin pahaisesta urheilutoimittajasta jääkiekon diktaattoriksi, kieltäisinkö taklaukset, ainakin ne avojään pommit? En usko. Olen seurannut jääkiekkoa koko ikäni, 22 vuotta työni puolesta. Olen old time hockeyn ystävä, vaikka sillä saa nykyään helposti idiootin leiman.

Mutta kuulkaas, en ole myöskään pääsemässä jääkiekon diktaattoriksi, joten sääntömuutoksista ja sääntöjen tulkinnoista päättää jatkossakin joku muu. Se on varmaan ihan hyvä niin.
 

Tuomas Heikkilä image

Tuomas Heikkilä

24 syyskuu 2019
Gdpr Image

Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi

Klikkaamalla mitä tahansa linkkiä tällä sivulla annat meille suostumuksen asettaa evästeitä.