Kolumni: Jalonen jatkaa, mutta lähteekö Jalonen NHL:aan

Kolumni: Jalonen jatkaa, mutta lähteekö Jalonen NHL:aan?

Jääkiekkoliitto tiedotti tänään, että mestarivalmentaja Jukka Jalonen jatkaa leijonien peräsimessä kevään 2022 kotikisoihin saakka. Sopimus sisältää pykälän, jonka mukaan Jalonen voi siirtyä valmentamaan NHL:aan kesken sopimuskauden, mikäli sellainen pesti aukeaa. Kesken sopimuskauden ei kuitenkaan tarkoita kesken meneillään olevan pelikauden.

Yhden nuorten ja kaksi miesten maailmanmestaruutta voittaneella Jalosella olisi toki muitakin vaihtoehtoja kuin Suomen A-maajoukkue, sitä luokkaa on on 56-vuotiaan riihimäkisen CV. Hän nauttii toimessaan asiallista kuukausipalkkaa, mutta rahakkain mahdollinen diili tämä ei taatusti Jaloselle ole.

Toisaalta puolitoista kautta Pietarin SKA:ssa ja kaksi Jokereissa takaavat sen, ettei Jalosen tarvitse ihan heti mennä kitarakotelon kanssa Riihimäen asemalle. Eikä laskea ihan jokaista senttiä. Ja voisi myös ajatella, että eurooppalainen, virassaan jatkava maailmanmestaripäävalmentaja on niin lähellä NHL:aa kuin vanhalta mantereelta katsottuna voi olla.

***

Tuleeko Jalosesta sitten joku päivä NHL-joukkueen päävalmentaja? Valistunut arvaukseni on, että keskusteluja on käyty jo aiemmin ja käydään jatkossakin, mutta vastaus lienee silti kieltävä. Niin vaikea on eurooppalaisen edelleen kyseiseen asemaan päästä.

Saksan sensaatiomaisesti olympiahopealle luotsannut Marco Stürm lähti kesken maajoukkuepestinsä Los Angeles Kingsin apuvalmentajaksi. Ei liene ollenkaan pöllömpi ennustus, että Stürm on seuraava, joka tekee joskus seuraa Alpo Suhoselle ja edesmenneelle Ivan Hlinkalle eurooppalaisena NHL-joukkueen päävalmentajana.

Sen toisen iltapäivälehden kolumnissa arveltiin, että Jalosen mahdollinen reitti kirkkaimpiin valoihin olisi sama kuin Stürmin. Tähän en usko. Stürm on 41-vuotias, päätti pelaajauransa kuusi vuotta sitten ja on vasta koutsinuransa alkutaipaleella. Jalonen on valmentanut ammatikseen lähes kolmekymmentä vuotta.

Pohjois-Amerikka on toki Pohjois-Amerikka ja Eurooppa on Eurooppa, mutta ei Jalosen kannuksilla ja kokemuksilla enää apumieheksi lähdetä.

***

Jalosen NHL-pestin kohdalla on toistuvasti puhuttu hänen englannin kielen taidostaan. NHL:n päävalmentajan paikka on ennen muuta ihmisjohtajan ja silloin verbaliikka korostuu yhä enenevässä määrin.

Tähän on todettava, että kymmenen vuoden takaisella Jalosella ei olisi ollut asiaa NHL:aan, varsinkaan siihen kymmenen vuoden takaiseen. Nyt lontoo taittuu mallia "hyvä rallienglanti" ja se epäilemättä tässä tapauksessa riittäisi.

Silti intuitioni sanoo, ettei Jalosesta tule NHL-joukkueen päävalmentajaa, vaikka toivonkin olevani väärässä. Hän täyttää marraskuussa 57 vuotta. Se ei ole vielä mikään este, mutta jonain päivänä on. Hlinka oli vuonna Pittsburghin päävalmentajana aloittaessaan 50-vuotias, Alpo Suhonen puolestaan otti Chicagon ohjat samaan aikaan 52-vuotiaana.

He olivat siis jonkin verran nuorempia kuin Jalonen olisi, mutta ero tulee tässä: Hlinka pelasi aikoinaan kaksi kautta NHL:aa Vancouverissa ja loi suhteensa rapakon taakse jo silloin. Suhonen puolestaan valmensi AHL:n Monctonia jo 1980-luvun lopulla ja toimi sen jälkeen alkuperäisen Winnipeg Jetsin apuvalmentajana. Ennen Chicagon pestiään hän oli kaksi edellistä kautta Toronton kakkoskoutsi.

Ja vielä pieni sivuhuomio: Hlinkan päävalmentajuus päättyi potkuihin puolentoista kauden jälkeen, Suhosella vain puolikkaan.

***

Oleellinen osa päivän leijonauutista oli myös se, että Jalosen valmennusryhmässä jatkavat Mikko Manner, Antti Pennanen ja Kari Lehtonen. Mika Kortelainen jatkaa joukkueenjohtajana.

Pennanen ja Manner surffaavat modernin suomalaisen jääkiekon aallonharjalla. Eivät he sattumalta kohdanneet viime keväänä liigan finaaleissa. Maalivahtivalmentaja  Lehtonen näyttää siltä, että hän ajaa rööki huulessa Harrikalla (ja ajaakin!), mutta on siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - työssään valtakunnan paras.

Kaiken kivijalka on kuitenkin ilmapiiri. Sitä voi osaksi rakentaa, osaksi sen muodostumista sanelee sattuma. "Rakennuspalikat" puolestaan sanelevat osaltaan sitä sattumaa.

Siksi on nostettava esiin myös joukkueenjohtaja Mika Kortelainen. Kölli ei koskaan pelannut A-maajoukkueessa, mutta muistaa hirtehisesti muistuttaa pelanneensa kaksi B-maaottelua. Paita kuitenkin roikkuu Nordenskiöldinkadun hallin katossa, se kertoo Kortelaisesta pelaajana kaiken.

Joukkueenjohtajana hän on linkki median suuntaan. Vuosia tv-kommentaattorina työskennellyt Kortelainen ymmärtää, ettei media roiku hallilla kiusallaan, vaan tekemässä työtään. Hän sai selkeästi myös myytyä ajatuksen leijonalaumalle viime kaudella. Kolmettoista MM-kisat käyneenä en muista, että meininki aidan toisella puolella olisi koskaan ollut näin avointa ja rentoa.

***

Viime kevään valmennusryhmään kuului myös leijonaikoni Raimo Helminen. Peleissä hän oli harmaana eminenssinä katsomovalmentajan roolissa, mutta kokonaisuudessa Raipe on taatusti ollut mittaamattoman arvokas. 

Jalosella, Mannerilla tai Pennasella ei ole mainittavaa pelaajauraa takanaan. Raipella... No, kyllä te tiedätte. Raipe on maailmanennätysmies niin olympialaisten kuin maaotteluidenkin määrässä. Hän toi johtoryhmään sen ulottuvuuden, mitä on olla pelaajana MM-kisoissa.

Helminen palasi tälle kaudelle alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi, mutta ei pidä yllättyä, jos hän häärii keväällä Zürichissa A-maajoukkueen aamujäillä virnuilemassa hyväntuulisesti ja näyttämässä pojille, että mitenkä se lätty lähtee.

Tuomas Heikkilä image

Tuomas Heikkilä

30 elokuu 2019
Gdpr Image

Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi

Klikkaamalla mitä tahansa linkkiä tällä sivulla annat meille suostumuksen asettaa evästeitä.