Kolumni: Auktoriteettikammoinen joukkueen mies

Pian kaksi viikkoa jälleen kohun pyörteissä ollut jääkiekkoilija Jonne Virtanen ei ole tällaisessa hulabaloo-tilanteessa ensimmäistä kertaa urallaan. Eikä varmaan viimeistäkään. Missä ikinä "Monsterimonni" kulkeekaan, siellä sattuu ja tapahtuu. Enemmän tai vähemmän, ennemmin tai myöhemmin.

Virtasen viime vuosien seura TPS tiedotti eilen asiasta lyhyesti.

"HC TPS on päättänyt Jonne Virtasen pelaajasopimuksen perustelluista ja harkituista syistä. "

TPS ei ole suostunut erittelemään edellä mainittuja syitä.

Ennen TPS:n ulostuloa asiasta oli tiedottanut Virtanen omissa sosiaalisen median kanavissaan. Virtasen mukaan Palloseura perusteli potkuja "epäasiallisella käytöksellä ja liiallisella alkoholinkäytöllä työtehtävissä". 
TPS - kuten todettua - ei ole kommentoinut, Virtanen puolestaan kiisti syytökset.

***

Somessa ja keskustelupalstoilla tietysti tiedetään ja etenkin "tiedetään" tapauksesta kaikki. Moralistit etusormen heristäjät, jotka eivät tunnetusti itse koskaan tee elämässä virheitä, möykkäävät nyt etunenässä. Toki Virtanen on lukemattomia tsemppiviestejäkin saanut.

Viime keväänä sosiaalisessa mediassa levisi kuva ilman housuja karaokebaariin sammuneesta Virtasesta. Moraaliset etusormet olivat vaatimassa Virtaselta julkista pahoittelua ja TPS:lta paheksuvaa kannanottoa.
Juuri kukaan ei puhunut siitä, että kuka ikinä kuvaa alkoikin jakaa, hivoitteli sillä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Virtanen itse kommentoi asiaa "jonnevirtasmaisesti".

"Pieni muna, iso sielu", hän twiittasi tuolloin.

Tietäen toki itsekin, että eihän tämä nyt vahvasti mennyt.

Tässäkin tapauksessa vedettiin esiin myös urheilijan mystinen esikuvallisuuden velvoite. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, enkä ymmärrä. Miksi urheilijan pitäisi olla sen suuremmin esikuva ja esimerkki kuin muusikon tai näyttelijän? 

Viihdeteollisuuden palveluksessahan he ovat lopulta kaikki.

***

Lasiinsylkijä Virtanen ei suinkaan ole, mutta ennen kaikkea hän on maineensa vanki. Liigauran alkuvuodet SaiPassa olivat melkoisen "märkää" aikaa ja lujaa meni välillä JYPissäkin. Perskännejä Virtasen tiedetään kiskoneen TPS-aikanaankin, mutta harvenevaan tahtiin. 

Jyväskylästä matkaan tarttunut topakka puoliso Heidi ja pariskunnan kolme lasta ovat rauhoittaneet miestä. Toisekseen liigapelaajan arki on nykyisellään etenkin yli kolmekymppiselle fyysisesti niin vaativaa, ettei siinä parane paljon törpötellä.

Mitä sitten tapahtui TPS:n Tanskan reissulla, jonka seurauksena kulttipelaajan sopimus purettiin? Virtanen on versionsa kertonut ja todennut ottaneensa paluupäivänä lentokentällä yhden oluen edellisillan railakkaan "rookie-dinnerin" jälkijäristyksissä.

Yksi "tasuri" työmatkalta palatessa ei liene sopimuksen purkuperuste, ainakaan jääkiekkoilijan hommissa. Onko öljyä sitten mennyt enemmän, en tiedä. Todistustaakka tästä jäänee TPS:n harteille, kun lakimiehet ryhtyvät tosissaan asiaa puimaan.

***

Jo paljon ennen Tanskan-reissua kuiskittiin siitä, ettei Virtanen - eivätkä kaikki muutkaan TPS-pelurit - osta päävalmentaja Kalle Kaskisen peli- tai johtamistapaa. Ainakin Virtasen kohdalla tämä on helppo uskoa.
Olen seurannut miestä kaukalon laidalta käytännössä koko hänen liigauransa ajan. Jyväskylän vuosina saatoimme joskus samaan baarin pöytäänkin istahtaa. Olen muodostanut käsityksen, että Jonne on "joukkueen mies".

Samalla hän on kuitenkin jossain määrin auktoriteettikammoinen. Hän ei kunnioita auktoriteetteja automaattisesti, se kunnioitus pitää ansaita. (Tämä on nähdäkseni ihan terve piirre nuoressa miehessä...)
Jos valmentaja sen ansaitsee, se kestää tuulet ja tuiverrukset. Mutta ellei ansaitse, vaikeuksia tulee ennemmin tai myöhemmin. Sinänsä jääkiekkojoukkueessa päävalmentaja on pomo ja sillä hyvä, mutta kaikille asiat eivät ole niin yksinkertaisia.

Eivätkä joukkueen kulmapalat ole aina niitä helpoimpia valmennettavia.

***

Mitä seuraavaksi Jonne Virtasen uralla? Ilmeisesti mestistä TuTossa, ainakin toistaiseksi. Kolmen pienen lapsen isälle reissumieheksi lähtö ei ole ihan yksinkertainen juttu.

Silti toivoisi, ettei Virtasen viimeistä sanaa liigassa olisi vielä sanottu. Näinä lapasesta lähteneen poliittisen korrektiuden ja kaikenlaisen ulkokultaisuuden aikoina maailma tarvitsee välillä hiekkapaperia.

Ja sitähän Jonne Virtasen lapionkokoisiin kouriin mahtuu.
 

Gdpr Image

Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi

Painamalla mitä tahansa linkkiä sivustollamme, annat hyväksyntäsi evästeiden käytölle.