Kansa kohahti, kun F1 siirtyy Viasatille - syy on täysin looginen ja selkeä
Kansa kohahti keskiviikkoaamuna, kun Nordic Entertainment Group ilmoitti solmineensa kolmivuotisen sopimuksen Formula 1:n tv-oikeuksista. Sopimus kattaa vuodet 2022-24. Cmore näyttää siis formulat vielä tämän ja ensi kauden ajan aiemman sopimuksensa mukaisesti.
Päällisin puolin voisi ajatella, että isku on Cmorelle ja sitä kautta MTV:lle valtava. F1 on ollut sen kruununjalokivi jo kauan ennen kuin maksu-tv:lla tai netin striimauspalveluilla oli suomalaisessa mediakentässä yhtään mitään merkitystä. Kun maksu-tv alkoi kasvaa, F-ykkösten asema vain korostui.
Se oli pitkään maksu-tv:n ainoa urheilutuote, joka oli Suomessa ihan oikeasti kannattava.
- Formula 1 on suomalaisille rakas laji, jossa meillä on pitkät ja vahvat perinteet. Sekä nykyiset suomalaiset huippukuljettajat Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas, että heidän edeltäjänsä kuten Keke Rosberg ja Mika Häkkinen, ovat vanginneet suomalaiset TV-katsojat tiiviisti vastaanottimen ääreen. Olemme äärimmäisen iloisia, että saamme jatkossa välittää katsojille jännittävät Formula-1 tapahtumat radalla ja radan ulkopuolella suomalaisesta näkökulmasta. Suunnittelutyömme alkaa välittömästi, ja lupaamme painaa kaasu pohjassa, kuten muissakin tuotannoissamme, muotoiltiin Viasatin urheilulähetysten vastaavan tuottajan Ville Klingan lausunto NENTin tiedotteessa.
Entäs sitten, kun Kimi lopettaa?
Klinga ei liioitellut. Kansakunnan nuppilukuun suhteutettuna suomalainen formulamenestys on Keke Rosbergin ajoista lähtien ollut jotain käsittämätöntä. Ei ole myöskään mitään syytä epäillä, etteikö Viasat nostaisi formulalähetykset aikanaan uudelle tasolle.
Mutta mikä on formulan suosio jatkossa? Kimi Räikkönen täyttää tämän kauden lopulla 41 vuotta. Hänellä on menossa uran loppuliuku ja Jäämies on jopa todennut enää "harrastavansa" formuloita. Valtteri Bottas on kymmenen vuotta nuorempi ja ajaa taatusti vielä vuosia. Hän on myös ihan realistinen vaihtoehto maailmanmestariksi ennemmin tai myöhemmin.
Mutta loputtomasti ajovuosia Bottaksellakaan ei ole jäljellä. Mitä tapahtuu F1-sirkuksen suosiolle Suomessa, jos joku päivä omia poikia ei enää olekaan mukana?
Ja vaikka olisikin, on vain yksi Kimi Räikkönen. Hänen merkitystään lajin suosiolle tuskin voi ylikorostaa.
Tästä Viasatin ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. 2022-24 mennään F1-kiinnostuksen suhteen Suomessa vielä vanhoilla höyryillä. Jos suosio kuitenkin näyttää hiipumisen merkkejä, ei sopimusta ole mikään pakko jatkaa.
Halusiko myyjä pohjoismaisen diilin?
Miksi sitten NENT investoi valtavan säkillisen rahaa formuloihin? Vastaus on yksinkertainen ja liittyy urheiluoikeuksien laajempaan isojakoon.
NENT Groupin toimitusjohtajan Anders Jensenin kommentit muotoiltiin tiedotteeseen tähän tapaan:
- Tämä on ensimmäinen kerta kun Formula 1 -kisat nähdään samassa palvelussa kaikissa Pohjoismaissa. Sopimus vahvistaa jälleen kerran NENT Groupin asemaa Pohjoismaiden johtavana suoratoistopalveluiden tarjoajana. Yhtiömme on lyhyen ajan sisällä varmistanut mediaoikeudet Formula 1:n lisäksi Valioliigaan, FIS:n talviurheilulajeihin, jääkiekon MM-kisoihin, Bundesliigaan sekä useisiin muihin lajeihin. Formula 1 -tuotteemme tulee tarjoamaan korkeaoktaanista jännitystä kaikille urheilufaneille sekä nostamaan Viaplayn paalupaikalle ensiluokkaisten urheilutapahtumien kotina.
Siinäpä se. Ja F1 on ollut Viasatin tuote jo entuudestaan Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Lisäpanostuksella saatiin mukaan Suomi, mutta kokonaisuuteen suhteutettuna summa lieneen ollut NENT Groupin näkökulmasta järkevä.
Cmorelle se ei sitä ilmeisesti enää ollut. Voi myös olla, että oikeuksien myyjä halusi tehdä nimenomaan yhteispohjoismaisen sopimuksen.
Näin kävi esimerkiksi hiihtolajien kohdalla, kun Yleä ei kutsuttu edes neuvottelupöytään.
Tulevaisuus on tässä
Vaikuttaa siltä, että vähänkään merkittävämmät kansainväliset urheiluoikeudet myydään jatkossa yhteispohjoismaisena könttänä. Se tarkoittaa sitä, että yksinään Ylellä, MTV:lla tai Sanoman kanavilla ei ole näihin palavereihin asiaa. Joku pohjoismainen eri tv-toimijoiden konsortio sen sijaan voisi edellä mainittuun pöytään kutsun saada.
On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi yleisradioyhtiöt nykytilanteeseen reagoivat. Ja vaikka reagoisivatkin, riittävätkö niiden rahkeet enää jatkossa sopimuksiin, joista myös NENTin tai Discoveryn kaltaiset toimijat ovat kiinnostuneita.
Mielenkiintoista on seurailla myös eri lajien mediastrategioiden kehittymistä. Yle iloitsi taannoin jatkosopimuksestaan ampumahiihdon maailmancupien sekä MM-kisojen televisioinneista. Sopimus oli kuitenkin osapuilleen itsestäänselvyys. Lajin kattojärjestön IBUn strategiaan on kirjattu, että kisat halutaan nimenomaan maksuttomille tv-kanaville ja sitä kautta mahdollisimman laajan yleisön nähtäville.
Sellaisessa kisassa Yle on aina vahvoilla.
